Historia

Sapsokosken asutushistoria

Sapsokosken lähettyville on muodostunut Sapsoperän kylä. Aikoinaan koskessa on uitettu tukkeja. Viimeinen uitto oli keväällä 1952. Uittomiehet yöpyivät kylän taloissa. Koskessa on ollut aikojen saatossa kolme myllyä. Ylämylly Koskenniskan talon kohdalla, Välimylly vanhan koulun seuduilla ja kolmas mylly sen alapuolella. Viimeiset jyvät jauhettiin talvella 1971. Mylly purettiin syksyllä 2021.

Asutus ja asuinpaikat Sapsokoskella ovat eri ikäisiä. Vanhimpia taloja ovat Alajärvi, Joutensuo, Tuutero, Kumina-aho ja Häkkilä.

Näitä enemmän on ollut ns. kruununtorppia, joiden perustamisvuosi on erään tutkijan mukaan tarkkaan merkitty. Esimerkiksi: Kolmisoppi 1826, Kukkarovaara 1848, Kukkoharju 1850, Iso-Hietakanta 1826, Akanvaara 1877, Pieni-Hietakanta 1850, Sapsoperä (Keula) 1840, Hiidenrasi 1854, Kirppulahti 1877, Syrjälä 1852 ja Iso-Honkavaara 1908. Näistä tuli myöhemmin itsenäisiä tiloja.

Vuoden 1930 asutuslain nojalla muodostettiin kylälle valtion maista 9 tilaa. Seuraava asutuksen lisäys tapahtui 1940-luvun loppupuolella, jolloin perustettiin useita rintamamiestiloja. Tilojen lukumäärä on lisääntynyt tavanomaisten perinnönjakojen yhteydessä.

Sapsokosken koulu

Sapsokosken koulu on toiminut vuosina 1949-1957 Päiviö Heikkiseltä vuokralla olleessa Välimyllyn kohdalla sijaitsevassa vanhassa koulurakennuksessa. Tämän jälkeen koulu toimi vuoteen 2010 saakka nykyisin kylätalona toimivassa rakennuksessa.

Sapsokoski

Sapsokoski vapautettiin 2020 ja osana UPM:n vaelluskalaohjelmaa kosken kunnostustyöt valmistuivat 2022. Ohjelmalla pyritään elvyttämään uhanalaisia vaelluskalakantoja kaivamalla uomasta esiin soraikkoja, kiviä ja lohkareita, joista tehtiin kaloille kutupaikkoja.

Entisen myllyn paikalle kosken rannalle UPM Energy rakennutti esteettömän laavun, puuliiterin ja huussin syksyllä 2023. Osoite on Takalantie 1,  88600 Sotkamo. Sotkamon kunta vastaa laavun polttopuu- ja jätehuollosta. UPM Energy ja Ylisotkamon osakaskunta ovat allekirjoittaneet Sapsokosken käyttöoikeussopimuksen, jonka mukaan osakaskunta järjestää kalastuksen ja huolehtii kalavesien hoitotoimista. Koski pidetään rauhoitettuna muutaman vuoden ajan.

Laavu palvelee virkistys- ja levähdyspaikkana niin kyläläisiä kuin retkeilijöitäkin. Sijainti on sopivan matkan päässä kirkonkylältä ja pyöräreitin varrella.

Luonto

Sapsoperän luonto on vehreää ja maastoltaan monipuolista. Kylän uimaranta on Hietakannan rannassa Sapsojärven pohjukassa. Vesistöt ovat kalaisia ja metsät tarjoavat marjastus- ja sienestysmahdollisuuksia. Kylän alueella toimii 3 metsästysseuraa: Sapsontaustan Erä ry., Riekinrannan Erä ja Lykinnönseudun Metsästysseura. Luonto tarjoaa myös metsästäjille monipuolista saalista.

Kylän tunnettuja henkilöitä

Entisaikojen tunnetuista henkilöistä mainittakoon:

Juttujen ja kaskujen kertoja Kirppulahden Kalle. Kiertokoulunopettaja oli Hilja Kustaava Kilpeläinen os. Kolehmainen. Suutarina toimivat Reino Huusko ja Otto Kokkonen. Kuppari Hanna Ohtonen ja kätilö Anna Schroderus sekä hieroja Arvi Korhonen. Mandoliinin soittaja ja pelimanni Antti Kemppainen. Valokuvaajana ja käsityönopettajana koululla toiminut Tuomas Kärnä, joka oli asunut Ahokaisessa eli entisessä Ahonmäessä. Sapsonrannalta seppä Eemeli Huusko Vanhanpaikan kohdalta ja nikkari Lauri Hyvönen "Länki-Lauri", joka oli valmistanut mm. länkiä, pukkeja. suksia, saaveja, pöytiä, sänkyjä ym. toimien myös kiertävänä nikkarina. Sapsokosken myllyssä oli toiminut Päiviö Heikkisen omistama vesivoimala, josta oli riittänyt sähköä myytäväksi Kainuun Valolle.

Lähdetiedostot Aija Mustonen, Yle uutiset, Sotkamo-lehti.

Kyläyhdistyksen kunniapuheenjohtaja

Elma Huusko oli paljasjalkainen Sapsokoskelainen. Muualla vietettyjen vuosien jälkeen hän palasi synnyinseuduilleen ja toteutti unelmansa pienestä tuvasta ja perunamaasta yhdessä kumppaninsa Timo Jelekäisen kanssa.

Sapsokoskella oli perustettu v. 1988 kylätoimikunta. Elma valittiin v.1990 kylätoimikunnan uudeksi puheenjohtajaksi, joka tarmokkaasti kehitti toimintaa kyläläisten hyväksi. Vuonna 2004 kylätoimikunta haettiin rekisteriin. Elma oli kyläyhdistyksen puheenjohtaja 1990 -2014. Kun Elma luopui puheenjohtajuudesta sairauden vuoksi, valittiin hänet yksimielisesti kunniapuheenjohtajaksi.

Tuolloin oli toiminnassa Sapsokosken koulu, jossa kyläyhdistys sai toimia ja pitää kokouksia.

Vuonna 2006 Elma toi esille mahdollisuuden rakentaa koulun yhteyteen monitoimitila EU-rahoituksen tuella. Myös kunta oli myötämielinen. Kyläyhdistys teki tutustumisretken Pohjois-Karjalan Jakokoskella olevaan kohteeseen. Talkoohenki virisi ja kyläläiset lähtivät viemään hanketta suunnittelusta rakentamiseen saakka. EU-rahoitus kattoi 70 % kustannuksista, omarahoitusosuus oli 20 % ja 10 % korvattiin talkootyöllä. Kyläläiset lahjoittivat puita, jotka sahattiin rakennustarvikkeiksi. 

Monitoimitila valmistui 31.10.2007. Se oli sekä koulun että kyläyhdistyksen käytössä yhteisellä sopimuksella. Koulu sulkemisen jälkeen Sotkamon kunta tarjosi koulun tiloja kyläyhdistykselle. Syyskokouksessa 2010 äänestyksen jälkeen kyläyhdistys päätti ostaa koulun. Vuonna 2011 koulurakennus siirtyi kyläyhdistykselle. Talkootyöllä kunnostettiin asunnot vuokrakäyttöön. 2013 laitettiin maalämpö ja uudet ikkunat, joihin saatiin avustusta 70 % ja omarahoitusosuutta varten otettiin laina. 

Elma vei itse avustushakemukset Kajaaniin ja Timo kuljetti häntä. Elma totesi itse, että on sanonta "kaiken takana on nainen", mutta "minun takana on mies" Timo.

Kyläläiset muistavat Elman iloisena ja tarmokkaana henkilönä. Hän kiersi lähettinä talosta taloon, jos asiat piti saada eteenpäin ja toimitti itse paperit perille.

Lähdetiedosto Jorma Sirviö